paluu

Missä mennään?

On kulunut jo yli 100 vuotta siitä, kun kansalaiset saivat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat sittemmin jääneet lähes pelkästään äänioikeudeksi vaaleissa. Kaiken lisäksi vaalien yhteydessä on rahan ja mainonnan merkitys ratkaisevaa, eivät suinkaan asiat. Kehitys on merkinnyt sitä, että melkein kaikki puolueet ovat omaksuneet samanlaiset tai ainakin samankaltaiset teemat. Vieläkin suositumpaa taitaa olla se, ettei kerrota mitä aiotaan tehdä, jos valtaan päästään. Vai mitä on sanottava siitä, ettei vaalimelskeissä kerrottu esimerkiksi nyt esillä olevasta kunta- ja palveluremontista sanallakaan, esillä ei myöskään ollut EU:n palveludirektiiviesitys tai että olisi kerrottu mitä pitää sisällään mantran tavoin hoettu tilaaja - tuottajamalli kuntien toiminnoissa.

Onkohan meidät suomalaiset opetettu ottamaan nöyrästi vastaan mitä ylhäältä annetaan? Liiankin usein kuulee sanottavan, kuinka on parasta antaa "valittujen" edustajien päättää puolestamme asioista, koska heillä kuitenkin on parhaat tiedot asioista. Yhä useammin sen kuulee nykyisin juuri näiltä päättäjiltä.

Joku on sanonut, että olemme vasta nyt siirtyneet puhtaaseen kapitalismiin. Näin kai on, koska valtiovallan ainoaksi tehtäväksi näyttää jääneen vain yksityisen yritystoiminnan edellytysten vaaliminen. Yhä useampi asia on joutunut kategoriaan, jonka tunnuksena on `` ainoa vaihtoehto´´. Mitäpä ihmiset turhaan haikailevat vaihtoehtojen perään!  Tosiasiassa meille vain uskotellaan erilaisia pakkoja ja välttämättömyyksiä. Vanha viisaus on syytä saattaa kunniaan ja kysyttävä: Kuka tästä hyötyy?

Hyötyvätkö UPM:n työntekijät paperitehtaan sulkemisesta niin kuin johtajat väittävät? Lakkautuspäätöshän tehtiin vain UPM:n muiden työpaikkojen pelastamiseksi tai siksi, että markkinat sitä vaativat ja ahneet eläkesäätiöt!

Meidän oli ratifioitava käytännössä kuollut EU:n perustuslaki, sillä Suomen täytyy näyttää hyvää esimerkkiä ja antaa positiivinen signaali koko muulle EU:lle.

Me muutimme rauhanturvalakimme kriisinhallintalaiksi, koska meidän täytyy vapautua YK:n mandaatista ja suomalaisille sotilaille on annettava mahdollisuus oikeisiin sotatoimiin. Näin olemme mukana militarisoimassa EU:ta ja tekemässä siitä suurvaltaa. Suomen liittyessä EY:n jäseneksi eivät edes jäsenvaltioiden puolustusministerit pitäneet keskinäisiä palavereitaan, koska sotilaallinen puoli ei kuulunut EY:n toimivaltaan. Militarisointi on edennyt kovaa vauhtia ja ilman että kansalaisilta olisi asiasta kysytty mitään!

Esimerkkejä löytyy lukematon määrä. Jossain kohtaa on pantava piste nykymenolle.

Juhani Lilja 25.11.2008